Masterton, Wairarapa, Wellington, New Zealand

Sain koulupaikan!
Wairarapa College, Masterton.

Masterton sijaitsee n. 100 km Wellingtonista koilliseen, puolen toista tunnin ajomatkan päässä. Lännessä näkyy Tararua Forest Parkin lumihuipuiset vuoret, idässä ranta on noin 40 kilometrin päässä. Asukkaita Mastertonissa on reilu 23 000 asukasta, eli huomattavan paljon vähemmän kun Vantaalla (200 000 asukasta). Lämpötilat ei poikkea Suomen lämpötiloista kuin, että talvella -30 pakkasasteen sijaan Mastertonissa on -4. Kesällä on suurinpiirtein samat lämpötilat eli 25-32 astetta. Äiti on jo innoissaan ostamassa uutta takkia ja muita vaatteita..

Koulu sijaitsee siis aika keskustassa, lähellä kaikkea. Koulussa on tällä hetkellä noin 1140 oppilasta, mikä on ihanaa, koska Vaskivuoressa on myös vähän yli tuhat niin olen tottunut siihen määrään opiskelijoita. Sain listan koulun kursseista ja nyt pitää ruveta valitsemaan kursseja. Alustavasti haluaisin Music, Drama, Outdoor Education, Photography, English ja Math. Matikkaa on pakko ottaa, koska unohdan muuten kaiken ja kirjotuksista voi tulla hiukan haastavat, varsinkin kun aion kirjottaa pitkän matikan.
Koulun nettisivut:
http://www.waicol.co.nz/


On jotenkin helpottunut olo, kun sain tietää koulupaikan ja lähtö alkaa konkretisoitua. Mutta toisaalta se herättää ärsyttävän tuskallisia ja surullisia tunteita.
Ensimmäistä kertaa, kun luin viestin koulupaikasta aloin kiljua keskellä koulun aulaa. Olin niin innoissani asian mennessä eteenpäin. Hetken kuluttua istuin alas ja aloin itkeä. Tuntuu hirveältä jättää kaikki taakseen vuodeksi. Kaikki muuttuvat sen aikana ja tällä hetkellä en haluaisi päästää irti mistään.
Vaikeinta on varmaan silloin, kun saan tietää jotain uutta ja konkreettista lähdöstä. Todennäköisesti tajuan todella vasta lentokentällä, että se on menoa. Voin kuvitella itseni lentokoneessa juuri kun kone nousee ilmaan, kuuntelen jotain hyvää (tunteiden täytteistä) biisiä ja yritän pidättää itkua, etten nolaa itteeni.

Mutta ensi tiistaina meen uusimaan passin koska sen pitäisi olla vuoden vaihtarivuoden jälkeen vielä voimassa. Ja sitten odottelemaan viisumipapereita.

Kohta jo?

Sain kutsun lähtövalmennukseen!!
Oon koko ajan ajatellut, että lähtöön on vielä tosi kauan aikaa, mutta yhtenä päivänä koulussa huomasin, että jaksoa on enää jäljellä puolet ja seuraavan jakson loppupuolella lähden jo vaihtoon! Matikan tunnilla (kun niin aktiivisesti opiskelin) huomasin, että seuraava kurssi on yli vuoden päästä. Se tuntuu niin kaukaiselta ja mahdottomalta.

Lähtövalmennus osuu musikaalitreenien päälle, mikä on aika syvältä, mutta onhan sinne pakko mennä ja varmasti hyödynkin jotain siitä. En ole ihan varma mitä siellä selitetään, mutta aika varmasti ihan perusasioita kaikesta esim. perheestä, tavoista ja sellasesta. Plus siellä on muitakin vaihtareiksi lähteviä, joten voin tutustua ja avautua lähtötunnelmista :D

Viimeiseksi vielä vähän syvältä aivojen pölyttyneestä osasta pieni mietintä:
Koko ajan tuntuu, että yritän tarrautua ihmisiin ja pitää niitä lähellä, mutta onks se hyvä, kun joudun kuitenkin kohta päästämään melkein kokonaan irti...

Ristiriitoja

Voisin päivitellä taas pitkästä aikaa vähän ajatuksia.

Tällä hetkellä vaihto-oppilasvuoden miettiminen herättää ristiriitaisia tunteita. Toisaalta olen innoissaan lähössä, mutta vuosi on pitkä aika. On ihmisiä, joita en haluaisi jättää vuodeksi. Pahin pelko on, että joillekin mun rakkaille sattuu jotain sillä aikaa, kun olen vaihdossa. Kaikki tietenkin vaan kannustaa lähtemään: "Se on ainutlaatuinen kokemus!"
Pikkuveljetkin on ehkä ruvennu reagoimaan lähtööni, koska vanhempi, Johannes, on ruvennu halaamaan melkein joka kerta, kun menee nukkumaan. Onhan se aika iso paikka, kun sisarus lähtee vuodeksi kokonaan pois. Johannes on itse ilmoittanut lähtevänsä jenkkeihin, kun tulee siihen ikään. Jos oikein laskeskelen, niin lähden sinä samana vuonna inttiin, kun Johannes lähtisi vaihtoon. (Ne, jotka eivät siis tiedä, niin aijon mennä inttiin lukion jälkeen. Santahaminaan..)

Mutta iloisempiakin asioita pyörii mielessä. Kuten musikaali!
Punainen Neilikka on hyvällä mallilla ja liput tuli myyntiin tällä viikolla. Ensi-illan paikoista on enää 1/4 jäljellä! Eli jos on kiinnostusta katsomaan, niin lippu.fi ja Punainen Neilikka :)

Muuten, Exploriukselta tuli pari viikkoa sitten kysely miltä lentokentältä haluan lähteä. Vastaus oli tietenkin Helsinki-Vantaan lentokentältä. Mutta tuli jotenkin läheisempi fiilis lähtöön. Se oli niin konkreettinen kysymys. Ei mikään "Kuvaile isäsi ja äitisi luonnetta."

Tässä nyt vielä odotellaan 14 viikkoa lähtöön. Postailen parhaani mukaan.

Tapahtunut...

Hellou taas.

Eipä tässä ole oikein mitään tapahtunut vaihtarivuotta edistämään. Lähetin about kuukausi sitten 17 sivua tekstiä täyttä faktaa. Nyt pitää vain toivoa, että tein kaikki paperit oikein ja saan mahd. nopeasti hyvän perheen ja hyvän koulun. Tämä on nyt perjaatteessa pelkkää odottelua seuraavat pari kuukautta. Ei mulla oikeen minkäänlaisia tunteita ole vielä hirveästi tullu pintaan, mutta aina välillä. Joka kerta kun nään lentokoneen pystyn kuvittelemaan itseni sinne sisälle, mutta sen pidemmälle en pysty kuvittelemaan. Ja tänäänkin kun katsoin vanhoja kuvia facebookista mihin mut oli laitettu tuli vähän haikea fiilis. Kaverit sanoo jo nyt, että "tulee kyllä hiljasta kun lähdet". Olen jo keksinyt hienon tavan ottaa terveiset ja kaverit lähelle, kun olen Uudessa-Seelannissa: Ostan tyhjän kangaskassin ja annan kaikkien kirjottaa siihen terveisiä ja ainakin oman nimensä!

Koulussa sen sijaan on tapahtunut vaikka mitä ja siksi en oikeastaan ole ollut paljoa koneella ja kirjotellu tänne, jos joku ihmettelee. Nytkin kirjotan sen takia, kun huomenna on ruotsin koe enkä jaksa lukea (:D). Musikaali edistyy sairaan nopeasti! Tajusin pari päivää sitten, että olen koulussa enää yhden kokonaisen jakson ja sitten lähden.

Huomasin yksi päivä, että puhun kaikille aika paljon pikkuveljistäni. Ihan hyvään kehuvaan sävyyn siis, mutta ne taitaa olla aika suuri osa mun elämää. Ja tulee olemaan hirveä ikävä niitä.
Se on hyvä kun olen alkanut sulatella tälläisiä asioita jo nyt.