Hellou taas.
Eipä tässä ole oikein mitään tapahtunut vaihtarivuotta edistämään. Lähetin about kuukausi sitten 17 sivua tekstiä täyttä faktaa. Nyt pitää vain toivoa, että tein kaikki paperit oikein ja saan mahd. nopeasti hyvän perheen ja hyvän koulun. Tämä on nyt perjaatteessa pelkkää odottelua seuraavat pari kuukautta. Ei mulla oikeen minkäänlaisia tunteita ole vielä hirveästi tullu pintaan, mutta aina välillä. Joka kerta kun nään lentokoneen pystyn kuvittelemaan itseni sinne sisälle, mutta sen pidemmälle en pysty kuvittelemaan. Ja tänäänkin kun katsoin vanhoja kuvia facebookista mihin mut oli laitettu tuli vähän haikea fiilis. Kaverit sanoo jo nyt, että "tulee kyllä hiljasta kun lähdet". Olen jo keksinyt hienon tavan ottaa terveiset ja kaverit lähelle, kun olen Uudessa-Seelannissa: Ostan tyhjän kangaskassin ja annan kaikkien kirjottaa siihen terveisiä ja ainakin oman nimensä!
Koulussa sen sijaan on tapahtunut vaikka mitä ja siksi en oikeastaan ole ollut paljoa koneella ja kirjotellu tänne, jos joku ihmettelee. Nytkin kirjotan sen takia, kun huomenna on ruotsin koe enkä jaksa lukea (:D). Musikaali edistyy sairaan nopeasti! Tajusin pari päivää sitten, että olen koulussa enää yhden kokonaisen jakson ja sitten lähden.
Huomasin yksi päivä, että puhun kaikille aika paljon pikkuveljistäni. Ihan hyvään kehuvaan sävyyn siis, mutta ne taitaa olla aika suuri osa mun elämää. Ja tulee olemaan hirveä ikävä niitä.
Se on hyvä kun olen alkanut sulatella tälläisiä asioita jo nyt.
