Istun Hong Kongin lentokentällä odottamassa seuraavaa lentoani. En voi ymmärtää, että kun tämä lentorumba on ohi en löydäkään itseäni Uudessa Seelannissa vaan Suomesta.
En mielellään kuitenkaan sitä ajattelekaan, koska se tuo kyyneleitä silmiini todella helposti.
Onko mun vuosi tässä? Kaikkien muistojen ja tapahtumien jälkeen jätän kaiken jälkeeni näin helposti. Oloni on tyhjä enkä ymmärrä mitä seuraavaksi tapahtuu. Koko vuoden palaaminen on vain ollut kaukainen fakta, mutta tällä hetkellä se tapahtuu.
Kirjoittelin lentokentillä hiukan ajatuksiani, mutta siitä on jo ollut paljon aikaa. Syy miksi en ole kirjoitellut on, että mieleni on ollut täysin tyhjä enkä ole pystynyt ymmärtämään ja prosessoimaan kaikkea tapahtunutta. Lensin siis Auckland - Hong Kong - Paris - Helsinki.
Aucklandissa ennen kun lähdin yritin parhaani mukaan pidätellä itkuani ja onnistuin siinä niin pitkään kunnes lentokone kiihdytti kiitorataa pitkin ja pyörät irtosivat maasta. Kuulostaa niin clichéltä, mutta juuri kun irtosimme Uuden Seelannina maalta poskelleni vierähti kyynel.
Viimeinen kuva rakkaasta maastani.
Suunnitelmani musikaalin ensi-iltana onnistui niin pitkälle kunnes minut bongattiin yleisöstä esityksen puolivälissä, mutta toivottavasti yllätys oli mukava. Esityksen jälkeen pääsin halailemaan ja onnittelemaan kaikkia kokonaisen vuoden jälkeen. Tunne oli upea kun ihmiset muistivat mut ja kyselivät heti 'yhdelle'.
Siinä vaiheessa en tuntenut suurta ikävää Uuteen Seelantiin, vaikkakin se oli koko ajan takaraivossani ja palasi sieltä aina iltaa vasten muistuttamaan minua. Suomi alkoi sujua normaaliin tapaan hyvin nopeasti, vaikka tällä hetkellä saatan vieläkin sanoa hyvin outoja sanoja tai suomentaa suoraan englannista. Englantia puhun vielä hyvin mielelläni, en silloin kun joku pyytää näyttämään uutta aksenttiani, mutta muuten jos vain on tilaisuus. Kirjoitan myös päiväkirjaani englanniksi ja jotkut asiat toimivat paljon paremmin niin päin. En ole vieläkään keksinyt selitystä, miksi ihmissuhteet ja varsinkin vaikeat tilanteet on paljon mukavampi hoitaa englanniksi. Suomen kielessä on toki hyviäkin puolia, kuten osaan sanastoa paremmin kun englantia ja pystyn siten ilmaisemaan esimerkiksi tuneitani paremmin.
Kun latailin kaikkia kuviani löysin myös lähtöbileiden kuvia ja löysin Heikin, Joaon ja Jopen biisin mulle. Miten paljon pienet asiat kuten kappaleet vaikuttavat mielialaan!
Niille kaikille, jotka ajattelevat, että vaihtari vuoden jälkeen on helppo palata takaisin voisin sanoa pari sanaa omasta kokemuksesta. En ole ollut Suomessa kun kuukauden ja jämät, mutta jo nyt olen huomannut kuinka kaikki on muuttunut ja ihmiset eivät ole enään samoja kun ennen. Fakta on, että kaikki ympärilläsi ovat muutuneet samoin kun sinä itse. Hyvät ystävät vuosi sitten eivät välttämättä ymmärrä sinua samalla tavalla kun luulit ja kaverit joista ajattelit, ettet koskaan olisi parhaimpia kavereita voivat tulla paljon lähemmiksi.
Olen itse yrittänyt parhaani mukaan hakea paikkaani kavereiden keskellä, mutta välillä se on vaikeaa ja tuntuu, että tungen paikkaan minne en kuuluisi. Toisaalta olen tullut pahaan paikkaan enkä tietenkään syytä ketään koska minähän olen se joka on ollut poissa vuoden.
Sanoin joskus, että voisin asua Uudessa Seelannissa ja vaikka Suomessa kaikki en ole ruusuilla tanssimista en haluaisi muuttaa sinne tällä hetkellä. Suomi on ja aina tulee olemaan kotimaani. Olen nauttinut hiihtämisestä, lumitöistä, lumen katselemisesta lämpöisestä kodista takan ääressä. Pimeyteen en ole vielä tottunut, mutta pikku hiljaa sekin alkaa tuntua normaalilta. Päällisin puolin pystyn toteuttamaan vanhoja rutiinejani ja nauttimaan oman kodin rauhasta. Minun ei enää tarvitse olla jonkun toisen kotona vieraana, vaan pystyn itse päättämään missä menen ja olen eikä minun tarvitse olla valppaana jos minua tarvitaan jossain.
Perheen kanssa olen nyt saanut arjenkin toimimaan, kun Uudessa Seelannissa lomaillessamme välillä saimme kokea rankkojakin aikoja. Varsinkin kommunikointi on tuottanut ongelmia, koska en ole asunut oikeassa perheessä koko vuoteen.
Lupaan myöhemmin vielä kertoa uusista seikkailuistani mitä kohtaan Suomen kamaralla ja kuinka vaihtari vuoteni on vaikuttanut kaikkeen toimintaani.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti